Ja alkuun vielä toivotut pohjapiirrustukset ja julkisivu.
Ja tältä näyttää talo ulkoa.
Alakerran pohjapiirrustus (anteeksi ostotila..).
Ja yläkerta. Ja sitten jatkakaamme itse tarinassa.
Ramien arki kului töitä tehdessä ja rahaa hankkiessa. Kun Irina oli päässyt eroon valtavasta mahastaan ja ruokahalustaankin vähän, päätti rouvakin lähteä ansaitsemaan. Ja kun molemmat vanhemmat lähtivät töihin, oli taas kutsuttava paikalle se ihanin, lastenhoitajamummo.
Taas töistä tullessa kotona odotti iso läjä haisevia tuttipulloja ja vauvoja.
Elyaksesta oli tullut melkein vanha ja viisas ihminen. Tai ainakin hän valmistautui siihen. Elyas oli nimittäin alkanut harrastaa mietiskelyä. Usein illalla hän istuutui tähtitaivaan alle tuumimaan syvällisiä asioita, kuten vihreitä grillejä.
Olive oli melkein isänsä vastakohta. Tyttöä ei kiinnostanut mietiskelyt, vaan hän piti enemmän toiminnasta. Ehkäpä tämä mietiskelyn puute näkyi siinä, että nuket kävelivät talossaan päällään ja välillä joutuivat nukensyöjä-Oliven kohteeksi, tai lentelivät lattialle.
Osanna oli todella hiljainen lapsi. Ei itkenyt juuri koskaan (paitsi silloin kun haju on suurin), eikä oikein ilmaissut itseään kovin paljoa. Johtunee luultavasti siitä, että hän on vielä vauva. Pikku pihahdus saattoin Osannastakin kuulua, kun tyttö joutui äidin, isän tai, pahemmassa tapauksessa, lastenhoitajan syliin. Mahtoi ärsyttää ainainen heittely ja lellittely, ruoka vaikutti kuitenkin maistuvan.
Elyas oli saanut urheiluintoa kevään myötä. Yleensä jumppaaminen tapahtui kuitenkin vain musiikin tahdissa, koska ei Elyas raaskinut keskeyttää vaimonsa televisioiltaa. Olisihan se ollut paljon hauskempaa katsoa, kun ne jumppaajatytöt heiluvat ruudussa sen ihanan selostuksen ja tarttuvan musiikin tahtiin, mutta kävihän se noinkin.
Olive heräsi reippaana seuraavaan päivään, joka oli tärkeä koko perheelle. Jotain tärkeää tulisi tapahtumaan, mutta siitä saatte tietää lisää osassa 4b.
Jaoin tämän 4. osan kahtia siksi, että kirjoittamisen into puuttuu kokonaan, joten kirjoittaminen on hankalaa. Koittakaa kestää näiden lyhyiden osieni ja pitkien päivitysvälieni kanssa :\
Ja. Toivoisin, että jokainen, joka lukee tätä, jättäisi pikku kommentin. Ihan vain siksi, että haluan tietää kuinka moni tätä oikein lukee. :)
Kommentit